Ruotsinsuomalaiset Lukumummit ja -vaarit siirtävät suomen kieltä sukupolvelta toiselle

Ruotsissa Suomen kielikeskuksessa työskentelevä Tuuli Wachowiak jakaa iloisia uutisia naapurimaasta. Ruotsinsuomalaisten joukossa on kiinnostuttu Lukumummi ja -vaari -toiminnasta yhtenä tapana ylläpitää ja elvyttää suomen kielen käyttöä.

Suomi Ruotsin virallinen vähemmistökieli

Lukumummi ja -vaari -toiminnassa vapaaehtoiset lukevat yhdessä lasten kanssa. Toiminta on pyörinyt Suomessa jo reilu 15 vuotta. Tieto toimintamallista kantautui myös Ruotsiin, missä Institutet för språk och folkminnen eli Isof kiinnostui asiasta. Isofissa on Ruotsin eri vähemmistökielille omat kielikeskuksensa, joiden tärkeänä tavoitteena on mahdollistaa vähemmistökielten ja -kulttuurien elinvoimaisuus. Tuuli Wachowiak työskentelee Suomen kielikeskuksessa Ruotsissa suomen kielenedistäjänä. Hänen kohderyhmänään ovat erityisesti lapset ja näiden myötä lasten elämässä olevat aikuiset. Tuuli Wachowiak toteaakin:

– Sehän on vanhemmat, jotka tekee päätöksen, puhutaanko lapselle jotain tiettyä kieltä vai ei. Eihän se ole pienen lapsen tahdosta kiinni.

Suomen kielikeskuksessa mietitään, mikä palvelisi nimenomaan Ruotsin vähemmistökielisiä ja miten suomen kielen käyttöä voisi elvyttää. Kielen elvytyksen kannalta keskeistä on kielen siirtyminen sukupolvelta toiselle. Wachowiak on kollegoidensa kanssa tekemässä perheille avuksi nettisivua, jossa on ideoita suomen kielen käyttöön sekä tietoa monikielisyydestä.

Ruotsissa on 290 kuntaa, joista 66 kuuluu suomen kielen hallintoalueeseen. Näissä kunnissa pitää lain mukaan tarjota lapsille varhaiskasvatusta kokonaan tai olennaisilta osilta suomen kielellä. Se, miten laki toteutuu käytännössä, vaihtelee suuresti. Hyvin pieni osa lapsista voi käydä suomenkielistä koulua, mikä tarkoittaa Ruotsissa kaksikielistä koulua. Vain reilu puolet peruskoululaisista, jotka voisivat opiskella suomea, opiskelee sitä. Muissa kuin suomenkielisissä kouluissa opetus järjestetään kouluajan ulkopuolella.

– Suomen kielen tunti saattaa olla vaikka iltakuudelta, Wachowiak kertoo ja jatkaa, – Se vaatii aikamoista tsemppausta lapsilta, että ne jaksaa mennä.

Tieto Lukumummi ja -vaari -toiminnasta kantautuu Ruotsiin

Tuuli Wachowiakin äiti ja täti tutustuivat Lukumummi ja – vaari -toimintaan Suomessa. Toiminnan idea kiinnosti myös Wachowiakia, koska Ruotsissa isovanhempien sukupolvi osaa suomea, mutta koululaiset eivät sitä opi, koska opetusta on niin vähän. Wachowiak etsi netistä tietoa Lukumummi ja -vaari -toiminnasta ja pian oltiinkin jo palaverissa Niilo Mäki Instituutin väen kanssa. Wachowiakia Lukumummi ja -vaari -toiminta kiehtoo:

– Lukuhetki, kun siinä on mummi tai vaari ja lapsi, on niin paljon enemmän kuin vain lukeminen. Kyse on myös identiteetistä ja omista sukujuurista ja omasta taustasta, vaikkei lapsi sitä välttämättä aktiivisesti edes ajattele.

Wachowiakin haave onkin, että hänen työnsä saisi monet lapset ja nuoret ymmärtämään ja itse kokemaan, miten tärkeä suomen kieli on identiteetille. Vaikka kieltä ei osaisi itse täysin puhua, voi sitä arvostaa ja olla siitä ylpeä.

Vapaaehtoisia etsiessään Tuuli Wachowiak on vieraillut Suomiseuroissa. Monilla hänen tapaamillaan senioreilla on omia suomea puhumattomia lapsenlapsia. Aiheeseen liittyy monenlaisia tunteita, surua ja häpeääkin. Menneinä vuosikymmeninä neuvolassa on ohjeistettu, ettei lapselle pidä puhua suomea, koska lapsi ei opi silloin mitään kieltä kunnolla.

– Jos on itse ollut nuori maahan muuttanut, eikä ehkä ole osannut ruotsia kunnolla ja sitten joku auktoriteetti sanoo tällaista. Sillä on onnistuttu tekemään hirveää tuhoa suomen ja muiden vähemmistökielien suhteen, Tuuli Wachowiak suree.

Wachowiak kertomassa toiminnasta Eskilstunassa. Kuva: Nadja Nieminen Mänty

Monenlaisia käytäntöjä ja ihania kokemuksia

Ruotsinsuomalaisten keskuudessa on nyt alkanut Lukumummi ja -vaari -toiminta. Aluksi sekä vapaaehtoisten että lasten löytämisessä oli vaikeuksia ja varsinkin aikataulujen yhteensovittaminen tuotti päänvaivaa. Toiminnan idea kuitenkin kannusti jatkamaan.

Alunperin ruotsinsuomalaisten lasten kohdalla oli tarkoitus tukea suomen kielen lukusujuvuutta, mutta pian kävi selväksi, että moni lapsista ei osaa kokemuksen puutteen vuoksi lukea suomeksi. Täten toiminnan painopiste siirtyi vahvemmin innostuksen herättämiseen. NMI:n Lukumummi ja -vaari -toiminnassa on kehitetty alkavan lukutaidon tukemista varten materiaaleja, joiden soveltava käyttö näyttäisi olevan hyvä lähestymistapa ruotsinsuomalaisten lasten kanssa.

Keväällä 2025 Tuuli Wachowiak osallistui ruotsinsuomalaisten koulujen opettajien ja rehtorien kanssa opintomatkalle, jonka aikana tavattiin suomenruotsalaisia kollegoita. Wachowiak kertoi Lukumummi ja -vaari -toiminnasta muille mukana olijoille ja toiminta innosti kaikkia. Sana lähti leviämään ja Tuuli Wachowiak onkin nyt käynyt vajaassa parissakymmenessä koulussa tai kunnassa esittelemässä toimintaa.

Toiminnan toteuttamisessa jokaisen kunnan ja koulun tilannetta ja tarvetta pitää miettiä tapauskohtaisesti. Paikallisesta koordinoinnista vastaavat Ruotsin hallintoaluekuntien koordinaattorit. Yksi toteuttamistapa on järjestää Lukumummi ja -vaari -toiminta suomen kielen opetuksen yhteydessä. Tätä Tuuli Wachowiak pitää hyvänä ajatuksena. 

– Se ei korvaa äidinkielen opetusta, mutta se olisi opettajalle tuki.

Kirjojen valinta on tärkeässä roolissa. Lukutuokioilla kuvakirjojen on huomattu toimivan hyvin, sillä kuvat tukevat tekstin ymmärtämistä. Eräällä paikkakunnalla Lukumummit olivat vieneet luettavaksi Kaislikossa suhisee -kirjan. 

– Sehän ei välttämättä ole kauhean helppo, mutta lapset oli kiinnostunut sammakoista ihan hirveästi sen kirjan takia. Eli tietyllä tavalla aihe voi laajentua hyvin paljon, Tuuli Wachowiak kertoo esimerkkinä siitä, miten monenlaisia vaikutuksia lukutuokioilla voi olla.

Lukumummeja on käynyt myös päiväkodissa.

– Pienet on niin innoissaan. Ne on siellä ikkunassa odottamassa, että milloin mummi tulee lukemaan.

Tukholmassa ruotsinsuomalaisessa koulussa on kevään 2026 aikana ollut mukana toiminnassa noin 30 lasta. Lapset eivät kunnolla malta odottaa lukemaan pääsemistä ja koko koulu on ollut innoissaan toiminnasta.

Kokeilemisen myötä käytännön asiat ovat monessa paikassa lähteneet sujumaan ja toiminnassa mukana olevat ovat jakaneet kokemuksiaan. Vapaaehtoiset ovat kokeneet toiminnan erittäin positiivisena. Suomeksi lukemisen lisäksi myös keskustelut lasten kanssa ilahduttavat. Eräs vapaaehtoinen kertoi havainneensa, että lukutuokioilla käyneet lapset ovat alkaneet puhua suomea useammin ja rohkeammin. 

Erään vapaaehtoisen lapset ovat ristineet luku-ukkeliksi. Luku-ukkelina tunnettu Lukuvaari kertoo, että joskus lapsen ei tee mieli lukea lukutuokioilla, toisina päivinä lapsi tarttuu kirjaan heti. Tärkeintä on huomioida lapsi siinä hetkessä ja tilanteessa. Joskus lapsen suhde kirjoihin voi muuttua täysin. Yksi poika ei olisi millään halunnut lukea. Lukuvaari oli antanut lapselle tilaa ja yksi kerta lapsi sitten suostui lukemaan ensimmäisen lauseen Risto Räppääjästä. Yllättäen lapsesta tulikin kevään aikana suoranainen lukutoukka. Toiminnan myötä lapsen itsetunto voi siis kasvaa ja into lukemiseen syttyä.

Lukumummi ja -vaari -toiminnan aloittaminen ruotsinsuomalaisten parissa on antanut paljon myös Tuuli Wachowiakille itselleen.

– Tuntuu, että nyt on löydetty joku sellainen kielen elvyttämisen metodi tai toimintamalli, mikä oikeasti toimii. Me ollaan pystytty vastaamaan vähemmistön tarpeisiin ja sellaisiinkin tarpeisiin, mitä he eivät ole itse edes tiedostaneet, Tuuli Wachowiak iloitsee.

Paikoin myös paikallispoliitikot ovat kiinnostuneet toiminnasta. Tuuli Wachowiakin mukaan on hienoa, että hyvä toimintamalli huomataan myös päättäjien puolelta. Toimintamalli on herättynyt mielenkiintoa myös muiden vähemmistökielien käyttäjien keskuudessa.

Kielenedistäjän oma kielen ylläpito

Tuuli Wachowiakin omassa perheessä on käytössä monta kieltä. Lapsilleen hän puhuu suomea – samoin myös perheen Lumi-koiralle.

Tuuli Wachowiak tekee töitä osittain suomeksi, minkä lisäksi hän ylläpitää omaa suomen osaamistaan suomenkielisessä kuorossa Uppsalassa.

– Se on mun viikoittainen suomiannostus.

Kuoro on monille ruotsinsuomalaisille tärkeä kohtauspaikka, jossa pääsee laulamaan suomeksi. Laulurepertuaari ei kuulemma ole kovin moderni, vaan pääosin perinteisempää kuorolaulua.

– Kun laulaa suomeksi niin ei tarvitse ajatella mitään muuta. Siinä keskittyy niin siihen. Siellä on moni sanonut, että heille se on se, millä ylläpitää suomen kieltä.

Lopuksi Tuuli Wachowiak palaa vielä kieleen ja identiteettiin.

– Suomessa on vapaaehtoisia, jotka lukevat lasten kanssa, joilla suomi on toinen kieli. Luulen, että lukutuokiot vaikuttavat lapsen kielelliseen identiteettiin ja lapsi voi tuntea olonsa turvalliseksi kaikissa kielissään. Omassa kodissa ei välttämättä käytetä suomen kieltä, niin sitten on Lukumummi tai -vaari tai luku-ukkeli. Se antaa sille lapselle varmasti tosi paljon.