Monikielinen kirjasto: Työtä monikielisen lukemisen edistämisen parissa
Riitta Hämäläinen toimii informaatikkona Monikielisessä kirjastossa. Monikielinen kirjasto on toiminut opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamana jo vuodesta 1995, Helsingin kaupunginkirjaston erityistehtävänä. Vaikka monikielinen kirjasto on osa Helsingin kaupunginkirjastoa ja fyysisesti kirjasto toimii Pasilassa, ovat sen palvelut valtakunnallisia.
Kirjoja, lehtiä ja musiikkia omaan lähikirjastoon noin 80 kielellä
– Aineistomme on oman lähikirjaston kautta saavutettavissa kaikkialla Suomessa. Voit mennä omaan kirjastoosi ja pyytää virkailijaa tilaamaan Monikielisestä kirjastosta kirjapaketin toivomallasi kielellä. Tämä palvelu on asiakkaalle maksutonta, Riitta Hämäläinen kertoo.
Monikielinen aineisto on siis saatavilla riippumatta asuinpaikasta. Koulut, päiväkodit, vanhemmat tai Lukumummit tai -vaarit voivat pyytää kokoelmia käyttöön omasta lähikirjastosta. Aineiston lainaamiseen tarvitaan vain kirjastokortti.
Minkälaista materiaalia omaan lähikirjastoon sitten voi Monikielisestä kirjastosta tilata?
– Kokoelmissamme on kirjoja, äänikirjoja, aikakauslehtiä ja musiikkia niin aikuisille, lapsille kuin nuorillekin noin 80 kielellä, Hämäläinen listaa.
Missiona vieraskielisten lasten, nuorten ja perheiden lukuharrastuksen tukeminen
Oman äidinkielen sujuva osaaminen luo pohjan vieraiden kielten oppimiselle, ja tukee kaikkea oppimista. Oman äidinkielen käytön mahdollisuudet saattavat kuitenkin olla melko rajallisia pääosin suomenkielisessä kieliympäristössä asuttaessa. Tässä äidinkielinen kirjallisuus, musiikki ja elokuvat nousevat tärkeään rooliin.
Hämäläinen kertoo Monikielisen kirjaston tehtäväksi tukea etenkin vieraskielisten lasten, nuorten ja perheiden lukuharrastusta. Monikielisen lukemisen edistäminen innostaa Hämäläistä itseään. Lisäksi työssä kannustaa asiakkailta saatu positiivinen palaute.
Monikielisyyden edistäminen korostuu erityisesti parhaillaan vietettävän Satakielikuukauden aikana. Satakielikuukausi on Monikielisen kirjaston koordinoima äidinkieltä ja kielellistä moninaisuutta juhliva jakso, jota vietetään vuosittain Kansainvälisen äidinkielen päivän 21.2. ja Maailman runouden päivän 21.3. välissä. Tänä vuonna Satakielikuukautta vietetään jo kymmenettä kertaa.
– Kaikki voivat liittyä Satakielikuukauteen! Haastamme kaikki mukaan tarkastelemaan äidinkielen ja kielten merkitystä kodeissa, kouluissa, oppilaitoksissa, työpaikoilla, kirjastoissa ja kulttuurilaitoksissa, Hämäläinen luettelee.
Satakielikuukauden aikana järjestetään myös monenlaisia tapahtumia, joihin pääsee tutustumaan Satakielikuukauden verkkosivuilla.
Vinkkejä Lukumummeille ja -vaareille
Lukumummeille ja -vaareille Hämäläinen vinkkaa pari vuotta sitten ilmestyneen satukokoelman Kuinka krokotiili kadotti kielensä (toim. Tiina Lehtoranta ja Lauri Otonkoski, Aviador, 2021).
– Kirjassa on kymmenen satua alkukielellä (arabia, albania, saame, venäjä, kurdi/sorani, somali, persia/farsi, kiina, thai, vietnam) ja käännettynä suomeksi. Kirjaa löytyy useista kirjastoista.
Lisäksi Hämäläinen muistuttaa, että Monikielinen kirjasto on asiakkaita varten.
– Monikielisen kirjaston kokoelma ja palvelut ovat käytössänne ja teemme mielellämme yhteistyötä kanssanne. Olkaa siis yhteydessä monikielinen.kirjasto@hel.fi!
