Haastattelussa NMI:n toiminnanjohtaja Juha-Matti Latvala:
”Lukutaitohan on yksi tärkeimmistä taidoista, joita elämässä ja yhteiskunnassa pärjäämiseen tarvitaan.”
Niilo Mäki Instituutin toiminnanjohtaja Juha-Matti Latvala kannustaa kaikkia senioreita osallistumaan Lukumummi ja -vaari -toimintaan. Latvalan mielestä toiminta on hyvä keino tukea erityisesti lapsia, joilla on lukivaikeutta tai joiden äidinkieli on jokin muu kuin suomi. Millaisia muita mietteitä Juha-Matti Latvalalla on Lukumummi ja -vaari -toiminnasta ja millainen lukija hän itse on?
1. Kuka olet?
Olen Latvalan Juha-Matti ja olen toiminnanjohtajana Niilo Mäki Instituutissa. Peruskoulutukseltani olen luokanopettaja, mutta jo ennen valmistumista lähdin tekemään väitöskirjaa psykologian laitokselle ja väittelin sieltä filosofian tohtoriksi. NMI:llä olin ensin LUKIMAT-hankkeessa projektipäällikkönä noin 5 vuotta. Kun entinen toiminnanjohtaja jäi eläkkeelle, hain toiminnanjohtajan paikkaa.
2. Kenen kannattaa tulla mukaan Lukumummi ja -vaari -toimintaan?
Ehdottomasti kannustaisin kaikkia seniorikansalaisia osallistumaan tähän vapaaehtoistoimintaan. Kun olen jutellut vapaaehtoisten kanssa, niin he ovat pitäneet toiminnasta aivan valtavasti. Eli ehdottomasti suosittelisin tätä kaikille, jotka vain kokevat, että heistä voisi olla apua lukemisen tukemisessa. Totta kai kehotan myös kouluja hyödyntämään tätä mahdollisuutta ottaa mummeja ja vaareja kouluille lukemaan.
3. Miksi tätä toimintaa voisi suositella vapaaehtoisille?
Tässä tulee hyvin käytettyä vapaa-aikaa, tämä on hyödyllistä, mukavaa ja mukana on sukupolvien välinen kohtaaminen. Tietenkin mummien ja vaarien tapaamisien yhteydessä saa vertaistukea ja se on myös oikein hyvä puoli tässä toiminnassa.
4. Mitkä ovat Lukumummi ja -vaari -toiminnan hyödyt?
Ehdottomasti hyöty on, että toiminnassa ei ainoastaan olla yhdessä vaan kehitetään yhdessä lukutaitoa. Tämä on myös hyvin tavoitteellista toimintaa eli pyritään auttamaan lasta ja tuomaan keinoja lukemisen oppimiseen. Tästä hyötyvät esimerkiksi lapset, joilla on lukivaikeutta sekä S2-oppilaat eli lapset, jotka puhuvat suomea toisena kielenään. He saavat tästä tukea myös suomen kielen opetteluun.
5. Miksi pidät toimintaa arvokkaana tai tärkeänä?
Niin kuin edellä on sanottukin, tämä on hyvä keino tukea niitä lapsia, jotka tukea tarvitsevat. Lisäksi tästä on iloa ja elämään sisältöä myös näille, ehkä jo eläkkeelle jääneille mummeille ja vaareille. Lukutaitohan on yksi tärkeimmistä taidoista, joita elämässä ja yhteiskunnassa pärjäämiseen tarvitaan. Täytyy myös sanoa, että tämä malli on hienosti rakennettu. Kaikki asiat on mietitty hyvin monipuolisesti ja taustalla todella on ne tärkeät ajatukset ja keinot, joilla lukemista voidaan kehittää.
6. Viime aikoina on keskusteltu julkisesti paljon lukutaidosta ja sen tukemisesta. Millä mielellä olet seurannut tätä keskustelua?
Oikeista asioista puhutaan ja teema on tärkeä. Nämä PISA-tuloksethan aina nostavat aiheen esille mediassa ja sitten mietitään, ollaanko siellä kärjessä vai kenties tiputtu sieltä. En itse pidä sijoittumista olennaisena asiana, vaan sitä, että kaikilla olisi riittävä lukutaito. Tokihan myös sijoitus kertoo taitotasosta ja on hyvä, että näistä asioista keskustellaan. Meillä Instituutissa lähtökohta on, että keinot pyritään rakentamaan tutkimusperustaisesti ja tutkimuslähtöisesti. On kuitenkin hyvä, että esiin tuodaan erilaisia keinoja, joilla saataisiin lapsia ja nuoria lukemaan. Vaatii pitkäjänteistä työtä löytää oikeat keinot oikeaan paikkaan. Varsinkin niiden lapsien kohdalla, joita lukeminen ei kiinnosta, olisi todella tärkeää löytää keinot tukea.
7. Miten lukeminen on osa omaa arkeasi?
Se on kyllä isosti osa arkeani. Töissähän totta kai joutuu lukemaan paljon kaikenlaista, mutta tykkään myös lukemisesta ja luen paljon ihan omaksi ilokseni. Tälläkin hetkellä luen erilaisia kirjoja kännykän kautta, eli tällaisia e-kirjoja. Äänikirjoja en ole innostunut kuuntelemaan. Olen muutamia kuunnellut, mutta en ole kokenut sitä omakseni. E-kirjapalvelut ovat hieno keksintö, minullakin on iso kirjasto puhelimessa. Tällä hetkellä luen paljon erilaisia vanhoja klassikkoteoksia, Rikos ja rangaistus on työn alla. Se on kyllä mainio teos.
8. Oletko lukenut jonkin kirjan monta kertaa? Jos, niin minkä ja miksi?
Olen kyllä ja useammankin. Ne ovat usein sellaisia kirjoja, jotka ovat jotenkin herättäneet ajatuksia, eli esimerkiksi sieltä on jokin jäänyt askarruttamaan tai siinä on jokin outo tunnelma tai lataus. Yleensä edellisestä lukukerrasta on kulunut jo pidempi aika. Siinä on sitten halunnut selvittää, ajattelenko asioista eri tavalla uuden lukukerran jälkeen. Viimeksi lähdin lukemaan lapsille iltasaduksi Taru sormusten herrasta -teosta, jonka olen nuorempana lukenut. Myös Kurt Vonnegutin teokset Äiti yö ja Teurastamo 5 olivat molemmat vaikuttavia teoksia, joita olen lukenut uudelleen. Kirja, jonka haluaisin lukea uudelleen, mutta en ole vielä ehtinyt, on Sinuhe egyptiläinen, joka on ehdottomasti lempikirjani.
9. Entä oletko joskus jättänyt kirjan kesken?
Olen. Niitä on myös muutamia. Pyrin yleensä siihen, että luen kirjan loppuun, annan sille mahdollisuuden. Mutta ikävä kyllä minun täytyy tunnustaa, että Alastalon salissa on jäänyt kesken. Se on liian vaativa teos lukea. Se on hyvä ja kiehtoo minua valtavasti, mutta se on myös hyvin vaikea ja raskas lukea, joten sitä ei kovin kevyenä lukemisena pysty ottamaan. Se on kuitenkin edelleen lukulistalla, josko tulisi vielä luettua.
10. Haluatko lähettää terveisiä vapaaehtoisille?
Haluan! Aina, kun vapaaehtoisilla on ollut tapaamisia, niin olen pyrkinyt käymään siellä, jos vain on ollut mahdollista. Haluan heitä kiittää aivan valtavasti tästä arvokkaasta ja upeasta työstä mitä he tekevät ja erityisesti siitä, että he tekevät tätä vapaaehtoisesti. Ja tsemppiä tulevaan ja vaikka korona on tähän toimintaan paljon vaikuttanut, niin toivotaan, että nyt saataisiin hommat normaalisti käyntiin.