Lukumummeja ja -vaareja yhdistää halu olla tukemassa lapsia – haastattelussa koordinaattori Heli Pääkkö
Rovaniemen Neuvokkaassa tapahtuu – ja paljon! Neuvokas on Suomen pohjoisin vapaaehtoistyön keskus, jonka piirissä toimii yli 200 vapaaehtoista. Heistä reilu kymmenen on Lukumummeja ja -vaareja, jotka lukevat rovaniemeläisillä kouluilla lasten kanssa. Erilaisia vapaaehtoistyön muotoja Neuvokkaassa on 20.
Lukumummi ja -vaari -toiminnasta Rovaniemellä vastaa ohjaaja Heli Pääkkö. Pääkkö organisoi vapaaehtoistyön tehtäviä Neuvokkaan vapaaehtoisille sekä järjestää heille koulutusta ja virkistystä. Lukumummi ja -vaari -toiminnan koordinaattorina hän aloitti vuonna 2020.
– Sinä vuonna tuli korona, niin piti heti lähteä soveltamaan. Osa Lukumummeista halusi lähteä etätoimintaan mukaan, ja saatiin järjestettyä muutamalle koululle sitä. Sitten lähdin pariksi vuodeksi omaan hankkeeseen, ja nyt viime syyskaudella olen palannut tähän tehtävään.
Edellisenä lukuvuonna Pääkkö koordinoi siis ensimmäistä vuotta Lukumummi ja -vaari -toimintaa tavalliseen tapaan lähitoimintana kouluilla.
– Vähän niin kuin uuden edessä, vaikka olenkin ollut pitkään tässä, Pääkkö naurahtaa.
Lukumummeja ja -vaareja yhdistää halu olla tukemassa lapsia
Rovaniemen Lukumummien ja -vaarien joukkoa Pääkkö kuvaa aktiiviseksi ja moninaiseksi.
– He on hyvin erilaisia keskenään! Heillä on eri työkokemus ja osa voi olla jopa vielä työelämässä. Mutta heillä on hirveä palo päästä mukaan tähän toimintaan. Heti, kun liikenee vapaa-aikaa niin he haluavat lähteä tähän matkaan.
Erilaisista taustoista huolimatta yksi asia yhdistää kaikkia Lukumummeja ja -vaareja.
– He haluavat olla tukemassa lapsia, Pääkkö kertoo.
Vapaaehtoistyössä kohtaamiset ja palaute palkitsevat
Vapaaehtoisten kohtaaminen on parhaillaan työn ohella sosionomiksi opiskelevalle Pääkölle työn suola. Opintojen mukanaan tuoma laajempi näkemys sosiaalipuolen kentästä on auttanut ymmärtämään oman työn mielekkyyttä.
– Palkitsevinta on tietysti vapaaehtoiset, ja se kohtaaminen. Ja se, kun tulee palautetta – tulee se sitten itse vapaaehtoisilta tai sieltä kohteista tai suoraan asiakkailta. Silloin ymmärtää, että tämä on tosi tärkeä tehtävä. Ja tämä on niin ketterää tämä järjestötoiminta, että pystymme muokkaamaan toimintaa tarpeen mukaan! Pääkkö iloitsee.
Järjestökentän haasteena on kuitenkin aina rahoitus. Huoli rahoituksen jatkuvuudesta on noussut puheenaiheeksi monissa vapaaehtoistoimintaa koordinoivissa järjestöissä ympäri Suomen.
– Rahoitus tulee meille aina vuodeksi kerrallaan, ja meidän pitää hyvin perustella toiminta rahoittajalle STEA:lle. Mutta heiltä on tullut hyvää, kiittävää palautetta, että osaamme hyvin osoittaa toiminnan tehokkuuden – sen, että toiminnalla on vaikutusta, Pääkkö toteaa.
Kiittävää palautetta toiminnasta on tullut rahoittajan lisäksi tietenkin myös kouluilta sekä itse Lukumummeilta ja -vaareilta. Lukumummi ja -vaari -toiminta koetaan Rovaniemellä tärkeäksi ja palkitsevaksi.
– He itse tykkäävät siitä, tykkäävät mennä sinne kouluille! Ja varsinkin, kun löytyy opettaja, joka myös kokee toiminnan tärkeäksi ja mielekkääksi, niin siinä on sellainen työpari, joka saa sen homman hyvin rullaamaan, Pääkkö kertoo.
Lisäksi Pääkkö korostaa vertaistapaamisten merkitystä vapaaehtoistoiminnassa. Lukumummit ja -vaarit tapaavat Rovaniemellä kasvokkain noin joka toinen kuukausi.
– Kun tulee uusia vapaaehtoisia, niin he kuulevat toisten kokemuksia. Ja jos heillä on oma haaste, niin kuulevat toisilta, miten he ovat ratkaisseet sen. Ne ovat olleet tosi tärkeitä ja antoisia ne ryhmätapaamiset, Pääkkö summaa.
Iltasatuhetki on perheen tärkeä, yhteinen hetki
Lukeminen on tärkeässä roolissa myös Pääkön omassa elämässä. Etenkin lasten kanssa vietetyt lukuhetket ovat hänelle tärkeitä.
– Minulla on kaksi alakouluikäistä tyttöä, ja se iltasatukirja on tärkeä edelleen, vaikka isompi on jo viidennellä luokalla. Se on jotenkin semmoinen perheen yhteinen hetki, Pääkkö kertoo.
Iltasatukirjan valinnassa tulee ottaa huomioon kaikkien mieltymykset. Iltasaduksi valikoituu usein kirjoja, jotka muistuttavat myös Pääkön oman lapsuuden rakkaista iltasatuhetkistä.
– Astrid Lindgren on kyllä semmoinen kestosuosikki! Minulla on kuusi vuotta vanhempi isosisko, niin hän on lukenut niitä samoja kirjoja aikoinaan minulle, Pääkkö hymyilee.
Työ, opiskelu ja perhe pitävät Pääkön kiireisenä, mutta lukemisen lisäksi hän virkistyy viikoittain itämaisen tanssin tunneilla.
– Se on sellainen oma hetki, mistä ei tingitä!
Lopuksi Pääkkö lähettää kiitoksia koko Lukumummi ja -vaari -yhteisölle:
– Kiitoksia, että olette mukana tässä toiminnassa! Ja kiitos toiminnan järjestäjille, tämä on tosi toimiva toimintamuoto.