Haastattelussa: Piia Peri



Haastattelussa: Piia Peri

Tällä kertaa haastateltavanamme oli Piia Peri, joka toimii Mannerheimin Lastensuojeluliiton Karhulan paikallisyhdistyksen puheenjohtajana.

Haastattelimme toukokuussa Johanna Kääriäistä, jonka kanssa Peri työskentelee Lukumummi ja -vaari -toiminnan parissa Kotkan alueella. Millainen työnjako teillä on Johanna Kääriäisen kanssa? – Johannalla on vetovastuu ja minä toimin taustatukena. Olen yhteyshenkilönä Niilo Mäki Instituuttiin ja MLL:n piireihin sekä hoidan toiminnasta raportoinnin. Lisäksi olen auttanut käytännönjärjestelyissä aina vähän siellä, missä on apua tarvittu.

Kääriäisen tavoin Peri mainitsee yhtenä tärkeimmistä Lukumummi ja -vaari -toiminnan hyödyistä sukupolvien välisen kanssakäymisen, joka on merkityksellistä sekä oppilaille että vapaaehtoisille. Lapsia kiinnostaa jutella ihmisten kanssa, joilla on pitkä kokemus elämästä, ja vapaaehtoiset puolestaan tulevat mielellään osaksi lasten elämää. Perin mielestä suurin hyöty toiminnasta on kouluille ja oppilaille. Lukumummi ja -vaari -toiminta tuokin kiinnostavan uuden elementin ja lisäavun koulun arkeen.

-Nykyään luokat ovat aika isoja, eikä aikaa riitä mitenkään koko ajan kaikille. Lukumummi ja -vaari -toiminta on tapa antaa hetki rauhassa harjoitella lukemista niille, joilla on sen kanssa hankaluuksia, Peri miettii.

Lukumummi ja -vaari -toiminnassa mukana olemisen myötä Peri on alkanut kiinnittää enemmän huomiota julkiseen keskusteluun lukutaidosta ja sen tukemisesta. Hän pitää asian nostamista esille positiivisena ja toivoo, että opettajat kiinnittäisivät erityistä huomiota etenkin luetun ymmärtämiseen.

Omaa lukemistaan Peri kuvailee tällä hetkellä valitettavan vähäiseksi. Muun muassa lapset ja harrastukset tekevät arjesta usein varsin hektistä ja jos illalla on todella väsynyt, ei lukemiseen enää jaksa keskittyä kunnolla.

-En yhtään ihmettele, että lukeminen on lapsille vaikeaa, kun se on sitä aikuisillekin. Jotenkin sitä niin helposti vain antaa olla ja päätyy tekemään jotain muuta, Peri tuumailee.

Peri kertoo silti pitävänsä lukemisesta ja sanoo lukevansa kerralla paljon, kunhan pääsee vauhtiin. Kirjan pitää kuitenkin olla hyvä ja innostava, että siihen jää kiinni. Lastenkirjoista Perin ehdoton suosikki on Tatu ja Patu -sarja. Kirjoissa on Perin mukaan mielettömän hyviä oivalluksia ja hauskasti esitettyä tietoa sekä hyvä kuvitus.

Vapaaehtoisten näkökulmasta Peri pitää tärkeänä vertaistapahtumia sekä sitä, että toiminnan järjestäjät ja koulut pitävät vapaaehtoisistaan hyvää huolta. On erittäin tärkeää tehdä selväksi, että heitä ja heidän työpanostaan arvostetaan. Tässä ei kuitenkaan tarvitse tehdä mitään yletöntä, vaan yksinkertaisella ja vilpittömällä kiitoksella pääsee jo pitkälle. Lisäksi on tärkeää antaa aikaa ja tilaa kuulumisten vaihtamiselle, toiminnasta juttelulle ja tarpeen vaatiessa myös lisäkoulutukselle.

-Vapaaehtoisia totta kai arvostetaan, mutta se pitää myös muistaa näyttää ja sanoa ääneen. Koulut tekevät tässäkin mahtavaa työtä. Ainakin meillä vapaaehtoisia on esimerkiksi usein kutsuttu mukaan tapahtumiin ja koulun muuhunkin toimintaan. Kukin voi luonnollisesti itse määritellä kuinka paljon ekstrajuttuihin haluaa lähteä mukaan.

Peri näkee Lukumummi ja -vaari -toiminnan tulevaisuuden Kotkassa valoisana. Tällä hetkellä on meneillään vakiinnuttamisvaihe, mutta haluja toiminnan kehittämiseenkin löytyy.

-Näyttää siltä, että toiminta on juurtunut tänne hyvin ja rahoitustakin on ollut ihan mukavasti. Riittävä rahoitus mahdollistaa esimerkiksi kirjapakettien jakamisen kouluille, mikä on ollut meille tärkeä juttu. Olemme myös saaneet niin hyvää palautetta kaikilta osapuolilta, että haluamme jatkaa ja kehittää Lukumummi ja -vaari -toimintaa edelleen. Se tulee siis varmasti jatkumaan, mutta saattaa ehkä muuttaa muotoaan matkan varrella, Peri kertoo.

Perin mielestä toimintaa voi suositella vapaaehtoisille, jotka pitävät lukemisesta ja lapsista sekä niille, joilla on mahdollisuus käyttää toimintaan aikaa säännöllisesti noin pari tuntia viikossa. Pyrkimyksenä on, että toimintaan sitoudutaan ainakin lukukaudeksi, mutta moni jatkaa toki pidempäänkin.

-Meillä Lukumummien ja -vaarien rekrytointi lähti liikkeelle puskaradiopohjalta ja ensimmäiset vapaaehtoiset olivatkin kaikki meille ennestään tuttuja. Nykyään Lukumummeja ja -vaareja tavoitetaan myös esimerkiksi Facebookissa ja lehti-ilmoitusten kautta.

Perin mukaan vapaaehtoisia on tällä hetkellä riittävästi. Hän kuitenkin lisää, että toisaalta lisätarvettakin voisi olla, koska koulut ovat nykyään niin suuria yksiköitä.

Millaisia terveisiä haluat lähettää vapaaehtoisille ympäri Suomea? -Arvostan sitä, että teette tällaista työtä vapaaehtoisesti. Toivon, että jatkossakin löytyy ihmisiä, joita kiinnostaa olla mukana toiminnassa. Teitä todella tarvitaan, sillä eihän tämä toimisi ilman teitä.

”Tämä on sellainen rusinat pullasta -työ”



”Tämä on sellainen rusinat pullasta -työ”

Mannerheimin Lastensuojeluliiton Karhulan paikallisyhdistyksen Lukumummi ja -vaarivastaavaa Johanna Kääriäinen kertoo vastuuroolistaan ja ajatuksistaan Lukumummi ja -vaari -toiminnasta Kotkassa. Toimintaa on toteutettu nyt parisen vuotta.

Mannerheimin Lastensuojeluliiton Karhulan paikallisyhdistyksen Lukumummi ja -vaarivastaavaa Johanna Kääriäinen kertoo vastuuroolistaan ja ajatuksistaan Lukumummi ja -vaari -toiminnasta Kotkassa. Toimintaa on toteutettu nyt parisen vuotta.

Kotkassa Lukumummi ja -vaari -toiminta toteutuu tyypillisesti niin, että yhtä koulua kohden on 2–3 vapaaehtoista. Yhdelle mummille tai vaarille on puolestaan kaksi luokkaa ja yhdellä koulukäynnillä vietetään yleensä kaksi tuntia: yksi tuokio kummassakin luokassa. Pienemmille saatetaan myös lukea yhdessä osa ajasta.

-Meillä Lukumummeja on markkinoitu kouluille niin, että ota mummi, saat kirjapaketin. Yhdistyksemme siis lahjoittaa kouluille noin 20 kirjan kokonaispaketin, jossa on noin 10 erilaista kirjaa. Lisäksi paketteja on täydennetty tarpeen ja vapaaehtoisten toiveiden mukaan toiminnan jatkuessa, koska yhden ja saman Risto Räppääjään lukeminen voi alkaa jossain kohtaa tympiä – sekä oppilaita että vapaaehtoisia, Kääriäinen kertoo.

Kouluille tämä on ollut iso juttu, koska koulukirjastojen valikoimasta usein puuttuu varsinkin uutuuskirjoja. Tällä myös taataan se, että vapaaehtoisille löytyy aina kirjoja lukutuokioissa luettaviksi. Toisena Karhulan paikallisyhdistyksen erikoisuutena ja vinkkinä muillekin toiminnasta vastaaville Kääriäinen pitää laajaa tarravalikoimaa. Koska vapaaehtoisetkin ovat erilaisia, mikseivät tarratkin olisi omanlaisiaan ja kullekin mummille ja vaarille sopivia? Esimerkiksi pöllötarrat ovat olleet erityisen suosittuja sekä lasten että vapaaehtoisten parissa.

Entä mitä muuta vastuu Lukumummi ja -vaari -toiminnasta käytännössä tarkoittaa? Mitä tapahtuu lukutuokioiden kulisseissa?

-Minulle kuuluu koko paketti: vapaaehtoisten rekrytointi, yhteydenotot kouluille, aloituspalaverien pitäminen, materiaalien hankinta ja toimittaminen, juoksevat asiat tai niiden delegointi muille sekä yhteydenpito osapuolten välillä. Jos koulu ilmaisee toimintaa kohtaan kiinnostusta, pidämme aloituspalaverin opettajien ja vapaaehtoisten kanssa. Sitten hommat siirtyvät pääasiassa koululle, mutta totta kai kyselen kuulumisia ja pidän huolta, että toiminta etenee sujuvasti. Lisäksi olemme pitäneet Lukumummien ja -vaarien kanssa piknikin syksyn alkajaisiksi sekä muistaneet vapaaehtoisia myös jouluisin ja keväisin, Kääriäinen kertoo.

Kääriäisen mukaan Lukumummit ja -vaarit ovat tärkeä osa Karhulan paikallisyhdistystä. Ilman vapaaehtoisia toiminta ei olisi mahdollista. Toisaalta yhtä tärkeää jatkuvuuden kannalta on pitää huolta siitä, ettei toiminta tuota kouluille ylimääräistä lisäkuormaa. Kun toiminta jalkautetaan sujuvaksi osaksi koulun arkea, tulee siitä ennen kaikkea voimavara ja resurssi.

-Meillä mummit ja vaarit ovat löytäneet hyvin paikkansa kouluista. Aloituspalavereissa on yhdessä mietitty, miten toimintaa lähdetään rakentamaan. Kun asiat ovat kaikille osapuolille selviä, on siitä helppoa lähteä myös mukauttamaan ja jatkamaan toimintaa, Kääriäinen selittää.

Tulevaisuutta Kääriäinen pitää Lukumummi ja -vaari -toiminnan jatkumisen kannalta valoisana. Tarvetta kasvamiselle ei tällä hetkellä varsinaisesti ole, mutta sen sijaan aikaa käytetään toiminnan vakiinnuttamiseen ja kehittämiseen. Esimerkiksi Ruonalan koulussa, missä Johanna Kääriäinen itse toimii opettajana, on Mummolaksi nimetty tila, jossa kaikki lukutuokiot pidetään. Tilaa on pikkuhiljaa sisustettu nimeensä sopivaksi muun muassa kiikkutuolilla ja matoilla.

-Lukutuokioiden lisäksi meillä on ollut ajatus viikoittaisesta mummin tai vaarin vastaanotosta. Mummolassa voisi käydä tekemässä läksyjä tai ihan vain viettämässä aikaa vapaaehtoisten kanssa. Erityisesti tästä olisi hyötyä turvattomille lapsille, joilla ei ole ketään kotona odottamassa iltapäivisin. Ehkä saamme iltapäivätoiminnan käyntiin ensi syksynä, Kääriäinen tuumailee.

Toiminnan yhtenä suurimmista hyödyistä Kääriäinen mainitsee sukupolvien välisen vuorovaikutuksen. Kouluissa on paljon lapsia, joilla ei ole omia isovanhempia tai heihin ei ole yhteyttä. Omat isovanhemmat voivat olla myös niin nuoria, että kokemus oikeasti vanhempien ihmisten kanssa toimimisesta voi olla vähäistä. Lapsille on ensiarvoisen tärkeää, että vapaaehtoisesta mummista tai vaarista saa ylipäätään aikuisen, jolla on aikaa pysähtyä ja kuunnella. Vastavuoroisesti vapaaehtoiset pääsevät toiminnan kautta osaksi koulun arkea ja lasten maailmaa itselleen sopivalla tavalla.

“Meillä mummit ja vaarit ovat löytäneet hyvin paikkansa kouluista.”

Johanna Kääriäinen aikoo jatkaa mukana toiminnassa ja pitää Lukumummi- ja vaarikonseptia tärkeänä. Kotkassa vapaaehtoisille tarjotaan kouluilla lounas ja mahdollisuus osallistua luokan ja koulun toimintaan myös lukutuokioiden ulkopuolella. Moni onkin ollut mukana retkillä, kevätjuhlissa ja esimerkiksi askartelemassa ystävänpäiväkortteja. On kuitenkin vapaaehtoisesta itsestään kiinni, kuinka paljon hän osallistuu: osa haluaa vain lukea ja se on totta kai enemmän kuin riittävästi.

Johanna Kääriäinen rohkaisee toimintaan mukaan kaikkia, jotka pitävät lapsista ja lukemisesta. Oikeastaan ainoa varsinainen vaatimus mukaan lähtemiselle on, että vapaaehtoiselta löytyy säännöllisesti aikaa Lukumummina tai -vaarina toimimiseen. Lukutuokioonkin tullaan ikään kuin valmiiseen pöytään: kaikki on koulun puolesta järjestetty ja riittää kunhan tulee paikalle ja on läsnä. -Tämä on sellainen rusinat pullasta -työ: tätä voi tehdä juuri niin paljon ja usein kuin haluaa. Toiminnassa mukana oleminen ei ole myöskään pelkkää antamista, vaan siitä saa myös itselle paljon. Meidän vapaaehtoisilta olen saanut sellaista viestiä, että koululla vierailu on viikon odotettu valopilkku, mahdollisuus vaikuttaa ja tuntea itsensä todella tärkeäksi. Työetuna pitäisin myös pitkää kesälomaa ja onpa meillä yksi mummi saanut oppilaalta Elastisen nimmarinkin! Kääriäinen kertoo.

Lukumummina Rovaniemellä



Lukumummina Rovaniemellä

Lukumummi Ritva Laitinen asuu Rovaniemen Saarenkylässä. Lukumummi ja -vaari -toiminnassa hän on ollut mukana kahdeksan kuukauden ajan. Laitinen käy lukemassa lapsille kotiaan lähellä sijaitsevassa koulussa. Alun perin Laitisen sai lähtemään mukaan toimintaan oma lukuharrastus ja opettajatausta. Lasten kanssa toimiminen onkin Laitiselle luontevaa.

– Hyvän Lukumummin tai -vaarin täytyy olla kiinnostunut toisen hyvinvoinnista ja hänen on oltava aidosti läsnä lukuhetkessä. Lapsen täytyy ymmärtää, että aikuinen on häntä varten lukuhetkessä. Lukumummin täytyy olla myös kiinnostunut lukemisesta ja hallittava suomen kieli hyvin. Hänellä tulee olla myös ohjaava ote Lukumummina toimimiseen, Laitinen luettelee.

Laitisen mielestä parasta Lukumummina toimimisessa on se, kun saa herätettyä lapsen luottamuksen ja innostuksen. Lapsilta tulee aina myös suoraa palautetta. Laitinen kertoo, että hän on innostunut Lukumummina toimimisesta ja lukuhetket virkistävät häntä.
-Parasta lapsissa on motivoituneisuus ja avoimuus. Omia tähtihetkiäni Lukumummina ovat olleet ne, kun lapsi oivaltaa lukemisen kautta jonkin uuden asian, Laitinen kertoo. Haastavinta ovat opettajien ja koulujen tiiviit aikataulut.

Laitinen on lukenut lasten kanssa koulumaailmasta kertovaa kirjaa, mutta omaa suosikkia lasten kanssa luettavista kirjoista hän ei osaa nimetä. Laitinen ajattelee, että lukeminen on kaikin puolin kehittävää ja yleissivistävää. Itse hän lukee mieluiten suomalaista kirjallisuutta. Laitinen kertoo, että lukutuokioihin ei voi juuri valmistautua etukäteen, koska kaikki tapahtuu lukuhetkessä. Hän on käynyt Lukumummien vertaistoiminnassa joka toinen kuukausi ja pitänyt siitä. Muut Lukumummit olivat Laitiselle ennestään tuttuja muusta toiminnasta, mutta Lukumummi-toiminnan myötä hän on saanut uusia ystäviä. Laitinen tuntee olevansa Lukumummi ja -vaari -toiminnassa omalla paikallaan. Toimelias nainen harrastaa lukemisen lisäksi käsitöitä, vapaaehtoistyötä, mökkeilyä, marjastusta ja sienestystä sekä kalastusta ja metsästystä. Hänet saa iloiseksi perhe, lastenlapset ja mukavat ihmiset ympärillä sekä kiva arki.

“Parasta lapsissa on motivoituneisuus ja avoimuus.”
– Ritva Laitinen –

Kuvassa Lapin maakuntakirjasto, Rovaniemi. Kuvan lähde Wikipedia

Lukuviikko lähestyy!

 

Lukumummit ja -vaarit lukevat 23.4.-26.4. joka aamu klo 9.00 suorassa lähetyksessä erilaisten eurooppalaisten kansojen tarinoita ja satuja sekä monille Euroopan kielille käännettyjä suomalaisia kirjoja.

Lukuviikon lukijat ja luettavat kirjat julkaistaan pian! Pääset seuraamaan lukutuokioita suorana osoitteessa lukuviikko.lukumummitjavaarit.fi!

Lukutuokioilla voi kirjoittaa chattikenttään terveisiä ja kommenteja lukijoille lukutuokion jälkeen. Kaikki kommentinsa antaneet ovat mukana arvonnassa, jossa arvotaan viikon päätteeksi arvotaan kolme Arvaa sana-korttipeliä.

Haastattelussa: Eevamaija Paljakka



Haastattelussa: Eevamaija Paljakka

Eevamaija Paljakka toimii Mannerheimin Lastensuojeluliiton Leikki- ja sukupolvitoiminnan projektikoordinaattorina.

– Olen toiminut 5 vuotta MLL:ssä erilaisissa leikkiin liittyvissä hankkeissa ja projekteissa. Tänä vuonna avustamme piirejä leikki- ja sukupolvitoiminnan koulutusten järjestämisessä. Koordinoimme keskusjärjestöstä koulutusavustusten jakoa, kehitämme ja päivitämme koulutusmateriaalejamme sekä tuotamme mm. uutta esitemateriaalia. Teemme myös sukupolvitoimintaan liittyvää kyselyä ja arviointia. Toimin myös Leikkipäivä-ohjelman koordinaattorina, Paljakka kertoo. 

Yksi sukupolvitoiminnan muoto on Niilo Mäki Instituutin ja MLL:n Järvi-Suomen piirin yhdessä kehittämä Lukumummi ja -vaari -toiminta.
-MLL:ssä on 10 piiriä, joista nykyään yhdeksässä on Lukumummi ja -vaari -toimintaa. Viime vuoden tilastojen mukaan meillä toimi 384 Lukumummia ja -vaaria piirien tai yhdistysten vapaaehtoisina. Tänä vuonna koulutuksia on tulossa piireissä yli 20.

Eevamaija Paljakka pitää kaikkea sukupolvia yhdistävää toimintaa arvokkaana, niin myös Lukumummi ja -vaari -toimintaa. Suomessa on paljon eläkeikäisiä, jotka haluavat antaa aikaansa lapsille. Vastaavasti lapsista on hienoa kokea, että aikuisilla on aikaa heille ja aikuiset ovat kiinnostuneita heidän asioistaan.

-Lukumummi ja -vaari -toiminnassa yhdistyy mahtavalla tavalla kiireetön yhdessäolo, lapsen tarvitsema tuki lukemiseen ja yhdessä koettu lukemisen ja tarinoiden tuoma ilo. Toiminta antaa paljon niin vapaaehtoiselle kuin lapselle, Paljakka luettelee positiivisia puolia.   

Lukumummi ja -vaari toiminnan toteuttamiseen ja vapaaehtoisten kouluttamiseen on luotu selkeä ja innostava toimintamalli, joten vapaaehtoiseksi ryhtyminen on turvallista. Toimintaan onkin löytynyt hyvin vapaaehtoisia. Paljakka uskoo, että näin on myös jatkossa.

-Piirit tarvitsevat riittävästi resursseja voidakseen ammatillisesti tukea tätäkin vapaaehtoistoiminnan muotoa ja toivon, että resursseja jatkossakin löytyy. 

Viime aikoina on keskusteltu julkisesti paljon lukutaidosta ja sen tukemisesta.
– Lukutaidon heikkeneminen on huolestuttavaa ja minusta on todella hienoa, että voimme MLL:nä yhdessä NMI:n kanssa edistää lukemista Lukumummi ja -vaari -toiminnan kautta.

Paljakka muistuttaa, että lukutaito on perustaito, joka kantaa ihmistä monella tavalla elämässä. Kaikkien aikuisten tehtävä on turvata lapsille oikeus lukemiseen sekä kirjojen ja tarinoiden maailmaan.

-Lukeminen rikastuttaa mielikuvitusta ja yhdessä lukeminen on todella tärkeä, luonteva ja ajattelen itse, että helppokin tapa olla yhdessä lasten kanssa. Tarinoista kumpuaa usein mielenkiintoisia keskusteluja kuin huomaamatta ja yhteinen kiireetön aika kirjojen parissa on aina yhtä palkitsevaa.

Kuorolaulun lisäksi Paljakka harrastaa aktiivisesti lukemista.
– Minulla on aina useampi kirja yhtä aikaa menossa ja uppoudun syvälle hyvien kirjailijoiden luomiin teksteihin ja maailmoihin. Olen lukenut elämäni aikana todella paljon hyviä kirjoja enkä oikein osaa nostaa sieltä mitään ehdottomia suosikkeja. Pidän etenkin suomalaisista kirjailijoista ja heidän kirjoistaan. Muistan, että Riikka Pulkkisen ensimmäiset romaanit tekivät lähtemättömän vaikutuksen. Viime aikoina olen lukenut Heidi Köngäksen kirjoja ja etenkin Sandra kosketti monella tapaa.

Lopuksi Eevanmaija Paljakka haluaa vielä lähettää terveisensä kaikille Lukumummeille ja -vaareille:

Lämpimät terveiset ja iso <3 teille ihan jokaiselle vapaaehtoiselle, jotka teette korvaamattoman arvokasta työtä lasten parissa ja annatte aikaanne ja huomiotanne heille. Olette tosi tärkeitä.

Lukuviikko tulee taas!



Lukuviikko tulee taas!

Jo perinteeksi muodostunut Lukuviikko järjestetään tänä vuonna 22.-28.4. Lukumummien ja -vaarien rakastettuja lukutuokioita voi seurata lukuviikolla 23.4.-26.4. joka aamu klo 9.00 suorana lähetyksenä tai myöhemmin tallenteena. 

Tänä vuonna lukuviikon teemana on ”Koko Eurooppa lukee”, koska lukemisen edistäminen on kaikkien yhteinen asia. Lukuviikon aikana Lukumummit ja -vaarit lukevat erilaisten eurooppalaisten kansojen tarinoita ja satuja sekä monille Euroopan kielille käännettyjä suomalaisia kirjoja.

Merkitse lukuviikko kalenteriisi ja seuraa lähetystä luokkasi kanssa suorana joka aamu klo 9.00! Lukutuokio alkaa Lukuviikolla joka aamu klo 9:00 ja kestää puoli tuntia. Lukemisen jälkeen kuullaan mummin tai vaarin haastattelu hänen omasta tarinasta. 

Lukutuokiot ja lisätiedot päivittyvät osoitteeseen: http://lukuviikko.lukumummitjavaarit.fi/

Tervetuloa mukaan!

Koko luokan lukumummi



Koko luokan lukumummi

Osa-aikaisesti työelämässä mukana oleva 65-vuotias Mirja Terva-aho, joka esittelee itsensä ”ihan tavalliseksi mummiksi”, on toiminut Lukumummina yhden syksyn ajan.
–Olen Lukumummina noviisi ja ihan tavallinen. Mutta arvaatkos mitä, ihan tavallinenkin pärjää!

Mirjan mielestä Lukumummi ja -vaari -toimintaan on ollut helppo tulla mukaan. Koululla käynti ja mummien ja vaarien yhteisiin tapaamisiin osallistuminen on tuntunut mukavalta. Mirja on kokenut myös vertaisryhmätapaamiset mielekkäiksi.

Mirja pohtii, että Lukumummi ja -vaari -toiminta sopii monenlaisille ihmisille. –Ei ole pakko olla esimerkiksi hirveän sosiaalinen, koska lapsen kanssa luetaan kaksin. Toisaalta taas sosiaalisuus ei haittaa, koska sitten voi huomioida koko luokkaa, jos haluaa.

Koko koulu oppi tietämään ja tuntemaan Mirjan syksyn aikana. –Itse koin, että roolissani oli helppo puuttua, jos lapset vaikka nahistelivat. Minulla oli aikaa pysähtyä ja kysyä, että mites täällä menee. Jos joku ihmetteli, että kukas mummo se täällä kysyy, toinen kertoi heti, että tuohan on se Lukumummi.

Lukumummi Leena kannustaa kaikkia virkistäytymään vapaaehtoistyön pariin



Lukumummi Leena kannustaa kaikkia virkistäytymään vapaaehtoistyön pariin

Lukumummi Leena Hänninen, 75, on todellinen vapaaehtoistyön aktiivi. Hänninen oli työelämässä perustamassa ja johtamassa Jyväskylän vapaaehtoistoiminnankeskusta Vaparia. Eläkkeelle jäämisen jälkeen ei toimettomia hetkiä ole montaa kertynyt. ”Vapaaehtoistyön kautta minulla on ollut kevyt lasku eläkkeelle”, Leena kertoo.

Eläkeläisjärjestö Jyväskylän Ruskat ry:n puheenjohtaja tietää, että erityisesti miehiä voisi houkutella enemmän vapaaehtoistyön pariin eläkeiän kynnyksellä. ”Tiedämme, että eläkeiässä ylipäänsä on enemmän naisia, eivätkä miehet tulee meidän neulomisklubehin”, Leena nauraa. Jyväskylässä onkin alkanut uusi Äijät-ryhmä, joka kokoontuu viikoittain Kortepohjassa. Miesryhmään on suunnitteilla käyttäjien toiveista nousevia aiheita ja retkiä. Ensimmäinen retki suuntaa nimenkin mukaan sopivasti Jyväskylän Äijälään.

”Lukumummi ja -vaari -toimintaankin voisi lähteä lisää miehiä mukaan”, vinkkaa Leena. Leena itse lähti viime keväänä. ”Tämä maahanmuuttajille suunnattu toiminta on aivan ihanaa. Minulla on lukuoppilaiden kanssa saman ikäisiä lapsenlapsia kaukana Porvoossa ja tämä toiminta hieman helpottaa ikävää. Lapset ovat niin avoimia ja suloisia.” Leena muistelee omien lapsiensa lapsuusaikaa ja koska iltatilaisuuksia oli useasti töiden vuoksi, jäi iltasadun lukuvastuu Leenan miehelle. ”Kyllä tämä lukutouhu on ehdottomasti myös miesten juttu, mukaan vain. Vaarien tarinointi on aivan erityisesti lasten mieleen.”

Leenan sydämellä on myös parantaa eri järjestöjen yhteistyötä. ”Meillä on pelkästään Keski-Suomessa lukusia yhdistyksiä, jotka kaikki järjestävät mukavaa toimintaa. Tämä aiheuttaa jopa hieman hajanaisuutta osallistujien näkökulmasta. Tarjontaa on niin runsaasti, että voi olla hankala valita.” Leena ja muiden järjestöjen puheenjohtajat perustivat Jyväskylään verkoston, joka kokoontuu muutaman kerran vuodessa miettimään yhteistyön paikkoja. ”Yhteistyöllä saamme varmasti tämän positiivisen ongelman ratkaisua ja tarjonnan näyttämään selkeämmältä osallistujille”.

Mutta kuinka Leena jaksaa olla näin puuhakas vielä eläkkeelläkin? Leena itse vastaa nauraen: ”Kai se on geeneissä! Kyllä se niin on, että kun antaa pikkusormen, niin se sitten vie mukanaan”. Leena itse virkistäytyy senioritanssissa sekä kutomalla Ruskat puikoissa -ryhmän naisten kanssa. Hänninen kannustaa kaikkia ikäisiään: ”Rohkeasti mukaan kokeilemaan, mistä löytyisi se oma paikka!”

 

Tervetuloa tutustumaan vapaaehtoistyön mahdollisuuksiin Vapaaehtoistyön messuille lauantaina 3.12.2016 klo 14-18 Vanhalle ylioppilastalolle Helsinkiin. Lukumummi Leena Hänninen tavattavissa koko päivän Lukumummi ja -vaari -toiminnan pisteellä.

 

Teksti: Hanna Pöyliö, Niilo Mäki Instituutti
Kuva: Miika Pekkarinen, Niilo Mäki Instituutti

Anna lahjaksi lukuseikkailu -lukuviikko oli menestys



Anna lahjaksi lukuseikkailu -lukuviikko oli menestys

Kielellisten taitojen ja lukemisen tukeminen -hanke järjesti lukuviikon Anna lahjaksi lukuseikkailu -kampanjana Lukumummien ja -vaarien live-lukutuokiot joka päivä 18.-21.4 aa,ulla klo 9-10.

Tuokiot olivat erittäin suosittuja ja niitä seurattiin parhaillaan noin 80:stä eri paikasta. Keskiviikkona järjestettiin lukutuokiosta Suomen Suurin Satutunti, jolloin Lukumummin ja -vaarin lukuhetki näytettiin livenä 15 eri kirjastossa.

Lukuviikon lukutuokiot ovat jälkikäteen katsottavissa osoitteessa: https://lukumummitjavaarit.fi/lukutuokiot

 

LISÄTIETOJA

Marika Peltonen
hankevastaava
p. 050 4432 380
marika.peltonen@nmi.fi